maanantai 3. heinäkuuta 2017

Parhaat Tove Jansson -sitaatit

Niin, minä kyllä söin mieluusti savea, mutta siihen se sitten jäikin.
(Tove Janssonin vastaus haastattelijan kysymykseen siitä, miksei Tovesta tullut kuvanveistäjää isänsä tavoin)

Haastattelija: Pidätkö sinä lapsista?
Tove Jansson: Sinä voisit yhtä hyvin kysyä minulta, pidänkö aikuisista? Ei sillä ole mitään tekemistä muodon kanssa. Jotkut lapset ovat persoonallisia ja hauskoja ja toiset voivat olla aivan kamalia.
(Tove vuonna 1991 Kotiliesi-lehden haastattelussa)

Lastenkirjan tulisi olla tie, jonka päässä kirjailija pysähtyy lapsen jatkaessa kulkuaan.
(Tove Jansson esseessään 1961)

Minusta tulisi joko huono maalari tai huono vaimo.
(Tove päiväkirjassaan 1941 pohtiessaan avioliittoa)

Hamlet sanoi sen kauniimmin. Vilijonkka sanoi sen aikaisemmin. Hi hii.
(Tove Jansson eräässä haastattelussa)

Ensimmäisen kerran kun saavuin uuteen ateljeehen, tuli hälytys ja tykistö ampui minulle tervetuliaistoivotuksen. Seisoin hiljaa ja vain katselin ja olin onnellinen. Tuuli puhalsi sisään ikkunanpuitteista, romuttuneen kaminan putkista, seinien halkemien alla oli suuria laastikasoja. Kaksitoista ikkunaa valoa kohti, korkeita kuin kirkossa. Asetin maalaustelineen keskelle lattiaa ja olin täydellisen onnellinen.
(Tove kuvaa muuttoaan uuteen ateljeehensa 1944)

Joku on sanonut, että kaksi seikkaa on ihmiselle erityisen tärkeätä: hänen lapsuutensa ja hänen tapansa herätä aamuisin. Minun lapsuuteni oli onnellinen enkä omista herätyskelloa.
(Tove Jansson 1962)

Elämäni lyyrillisimpiä hetkiä on, kun aikaisin keväällä soudan saareeni ja löydän kaiken sellaisena kuin syksyllä sen jätin. Suljen rakentamani tuvan oven, sytytän öljylampun, annan kellon pysähtyä ja kuuntelen ympäröivää merta.
(Tove Jansson 1962)

Jos minä jollekin toivon jotakin hyvää, toivon hänelle saarta, jolla ei ole osoitetta.
(Tove Jansson 1962)

Olen kertonut hyvin onnellisesta perheestä. Muumiperhe on onnellinen itsestään selvällä tavalla, niin että he eivät edes tiedä siitä. He viihtyvät keskenään ja antavat toisilleen vapauden. Vapauden olla yksin, vapauden pitää asioista omalla tavallaan ja pitää salaisuuksia, kunnes haluaa jakaa niitä. Toiselle ei anneta huonoa omaatuntoa, vastuunotto on hauskaa eikä vain velvollisuus.
(Tove Jansson 1983)

Mehän olemme tunteneet niin kauan, että meistä on tullut yhtenäinen perhe.
(Tove muumiperheestä vuonna 1991 haastatttelussa)

Kun ryhdyin lukemaan tosissani, maailma muuttui kokonaan.
(Tove Jansson)

Pieni ilkeys piristää. Ihmiset, jotka säteilevät hyvyyttä, ovat ikävintä, mitä tiedän.
(Tove Jansson 1987)

Saaressa ihminen on yksin itsensä kanssa. Ajatuksista tulee selkeitä, unista yksinkertaisia. Elämä tuntuu jälleen lahjalta.
(Tove Jansson 1987)

Olen antanut itselleni luvan leikkiä epätavallisen pitkään.
(Tove Jansson 1994)

Suomalaisesta mytologiasta en tiedä yhtään mitään - teidän pitäisi kysyä joltain tämän mielenkiintoisen alan asiantuntijalta. Uskon tietenkin menninkäisiin ja muihin näkymättömän maailman olioihin. Tai ainakin suurimmaksi osaksi näkymättömän. Totta kai olen nähnyt niitä!
(Tove Jansson 1994)

Minä haluan mennä eteenpäin, ei, ei mennä, vaan leikkiä eteenpäin elämässä.
(Tove Jansson 1947)

Parhaat sitaatit Muumi-sarjakuvista

Tiedättekö eron ensimmäisen ja viimeisen rakkauden välillä? Ensimmäistä rakkautta luulee aina viimeiseksi ja viimeistä ensimmäiseksi...
(Muumipeikko rakastuu)

Parhaat sitaatit Muumi-lauluista

Täytyy olla vapaa kun etsii omaa sävelmää.
(Nuuskamuikkusen kevätlaulu)

Parhaat sitaatit Muumilaakson marraskuu -kirjasta

Tiskaaminenhan on sitä että kiepauttaa lautasta purossa - -.
(Nuuskamuikkunen, Muumilaakson marraskuu)

Yksi asia sinussa on mainio - -. Sinä puhut niin vähän. Sinä vaikutat kamalan viisaalta sen takia ettet koskaan sano mitään.
(Hemuli, Muumilaakson marraskuu)

Hänen korvissaan ei ollut mitään vikaa niin kauan kuin hän tiesi mitä toiset aikoivat sanoa. Ja sen taas tiesi melkein aina.
(Ruttuvaari, Muumilaakson marraskuu)

Vilijonkka haki epätoivoisesti sanoja ja toivoi että tietäisi vähän enemmän lapsista ja pitäisi niistä.
(Muumilaakson marraskuu)

Maailmassa ei ole mitään mukavampaa kuin viihtyminen eikä mikään ole helpompaa.
(Muumilaakson marraskuu)

Epämiellyttävät asiat pitää unohtaa.
(Ruttuvaari, Muumilaakson marraskuu)

On niin paljon niitä jotka esitellään ja jotka saman tien kadottavat nimensä. Ne tulevat sunnuntaisin. Ne kiljuvat kohteliaita kysymyksiä, koska eivät ikinä opi, että toinen ei ole kuuro. Ne yrittävät puhua niin yksinkertaisesti kuin suinkin jotta olisi muka helpompi ymmärtää mistä on kyse. Ne sanovat hyvää yötä ja menevät koteihinsa ja soittavat ja tanssivat ja laulavat seuraavaan aamuun asti. Ne ovat sukulaisia.
(Ruttuvaari sukulaisistaan, Muumilaakson marraskuu)

– Huomenta! hemuli huusi. – Minä olen nukkunut teltassa! Olen kuullut kaikki yön äänet!
– Mitkä niin äänet? Vilijonkka kysyi happamasti ja pani ikkunan hakaan.
– Yön äänet, hemuli toisti. – Tarkoitan ääniä joita kuulee yöllä…
– Vai niin, Vilijonkka sanoi.
(Muumilaakson marraskuu)

Mymmeli: Mitä varten te rähisette asioista joita ei ole olemassakaan ja joita ei ole ikinä tapahtunut?
Ruttuvaari: Että elämä olisi hauskempaa!
(Muumilaakson marraskuu)

Noin kilometrin päässä laaksosta itään hemuli tuli virralle. Hän katseli tuumivasti tummaa vuolasta vettä ja sai päähänsä, että elämä oli ihan kuin virta. Toiset purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti ja jotkut keikahtivat kumoon.
(Hemuli, Muumilaakson marraskuu)

On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi.
(Muumilaakson marraskuu)

Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaan tee yhtään mitään. Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa.
(Mymmeli, Muumilaakson marraskuu)

Vilijonkka: Aiotko sinä aina olla samanlainen?
Mymmeli:”Sitä minä todellakin toivon!
(Muumilaakson marraskuu)

Ja mymmeleille sattuu toisinaan niin, että he lähtevät tiehensä jottei heidän tarvitsisi siivota.
(Mymmeli, Muumilaakson marraskuu)

Voi teitä talot miten ikäviä te olette.
(Nuuskamuikkunen, Muumilaakson marraskuu)

Tämä on vaahtera. Sitä minä en kyllä unohda. Ruttuvaari tiesi varsin hyvin, mitä hän halusi pitää muistissaan.
(Muumilaakson marraskuu)

Ei lomalla kuole, Ruttuvaari sanoi iloisesti.
(Muumilaakson marraskuu)

- Kuinka vanha te oikein olettekaan? Vilijonkka tiedustelu varovaisesti.
- Minulla ei ole pienintäkään aikomusta kuolla, Ruttuvaari selitti hilpeänä.
(Muumilaakson marraskuu)

Mutta älkää enää koskaan puhuko asioista joista minä en pidä. Enkä minä ihan terveeksi tule ennen kuin pidetään kemut…
(Ruttuvaari, Muumilaakson marraskuu)

Parhaat sitaatit Muumipappa ja meri -kirjasta

- Nyt sinä olet ilkeä, sanoi äiti.
- Enkö olekin! huudahti pikku Myy.
(Muumipappa ja meri)

Nyt hän menee lohduttamaan. Aina hän häiritsee toisia lohduttamalla kun ne ovat vihaisia.
(Pikku Myy, Muumipappa ja meri)

Kaikki on elävää.
(Muumipappa ja meri)

Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa.
(Muumipappa, Muumipappa ja meri)

Päivät tulivat pitkiksi väärällä tavalla.
(Muumipappa ja meri)

Minä olen aina luullut tuota kärpäsen liaksi, sanoi pikku Myy.
(Muumipappa ja meri)

Olen kyllästynyt kiipeämään portaita ylös joka kerran kun syödään, ja nyt minä rakennan hissin. Saatte kiskoa minut ylös korissa tai sitten hinata ruoan alas. Se olisi vielä parempi.
(Pikku Myy, Muumipappa ja meri)

Parhaat sitaatit Näkymätön lapsi -kirjasta

- Hän ei osaa leikkiä, Muumipeikko sanoi nolona.
- Hän ei osaa suuttua, sanoi pikku Myy. Se hänessä on vikana. Kuule, Myy jatkoi ja meni aivan Ninnin eteen ja katsoi häntä uhkaavasti, sinä et saa koskaan omia kasvojasi, ellet opi tappelemaan.
(Kertomus näkymättömästä lapsesta)

Äiti oli sanonut, ettei hän uskonut huonon elämän olevan edes hauskaa, mutta isä ei ollut siitä niinkään varma.
(Hattivattien salaisuus)

Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa - -.
(Nuuskamuikkunen, Kevätlaulu)

Mutta kenelläkään ei ole hauskempaa kuin hän itse itselleen järjestää.
(Hemuli joka rakasti hiljaisuutta)

Parhaat sitaatit Taikatalvi-kirjasta

Talvi! - - Siitähän voi pitää!
(Muumipeikko Taikatalvessa)

Ja sitten hän erotti vielä toisenkin naurun, naurun, joka saattoi kuulua vain yhdelle henkilölle koko maailmassa. - Pikku Myy! Muumipeikko huusi suu täynnä lunta. Hän kömpi ylös aivan suunniltaan riemusta ja odotuksesta.
(Taikatalvi)

- Älä laske suksia luisumaan hajalleen. Taivuta polvesi. Kumarru eteenpäin. Yläruumis suorana. Käsivarret tiukasti vartaloa vasten. Muistatko nyt mitä minä olen sanonut?
- En.
(Hemuli opettaa Muumipeikkoa hiihtämään, Taikatalvi)

Erään hemulin väitettiin syöneen epätoivoissaan oman kovakuoriaiskokoelmansa, mutta se oli kai vain huhua. Olisihan hän silloin toki syönyt mieluummin ammattiveljensä kokoelman.
(Taikatalvi)

Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty. Ja sehän on aina hyvä juttu.
(Taikatalvi)

- Oletko sinä aivan viisas!?! sanoi pikku Myy.
- En, en ollenkaan usko, vastasi orava.
(Taikatalvi)

Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi.
(Tuu-tikki, Taikatalvi)

Hemuli: Pikku neiti - -. Te olette syntynyt suksille. Pian te lyötte minut laudalta!
Pikku Myy: Niin minä juuri aionkin - -.
(Taikatalvi)

Minä en osaa [olla surullinen]. Minä olen vain iloinen tai vihainen.
(Pikku Myy, Taikatalvi)

Sen luulee olevan kylmää, mutta jos siitä tekee lumitalon, on talo lämmin. Sen luulee olevan valkoista, mutta toisinaan se on punertavaa ja toisinaan sinistä. Se voi olla hyvin pehmeätä ja se voi olla kovaa kuin kivi. Mikään ei ole varmaa.
(Tuu-tikki pohdiskelee lunta, Taikatalvi)

Usko minua; mikään ei ole niin vaarallista kuin sisässä istuminen. - - Silloin saa helposti kaikenlaisia aatteita, selitti hemuli.
(Hemuli, Taikatalvi)

- Ettekö te voisi soittaa vielä vähän? kysyi pieni ötökkä Salome.
- Kaikki aikanaan, sanoi hemuli iloisesti. Nyt on tehtävä työtä.
(Taikatalvi)

Minä haluan raitista ilmaa, ja paljon raitista ilmaa.
(Hemuli, Taikatalvi)

Aletaan heti, ettei aika mene hukkaan.
(Hemuli, Taikatalvi)

Snadaff unmuh!
(Tiskipöydän alla asuva otus, Taikatalvi)

Radamsa!
(Tiskipöydän alla asuva otus, Taikatalvi)

Nyt minä tulen! hän huusi. Hetkeäkään epäröimättä pikku Myy hurahti suoraan mäkeä alas. Muumipeikko katsoi yhdellä silmällä ja näki että hän kyllä selviäisi.
(Taikatalvi)

Kun ne tylsimykset eivät vain tulisi pelastamaan minua - -. Se pilaisi kaiken.
(Pikku Myy heikoilla jäillä, Taikatalvi)

Sinulla on aivan liian paljon tavaraa ympärilläsi. Ja asioita, joita muistat ja joista uneksit.
(Tuu-tikki, Taikatalvi)

Jos on kuollut, niin on kuollut, Tuu-tikki sanoi ystävällisesti.
(Taikatalvi)

Olisi rajattoman autuasta metsästää yhdessä susien kanssa, seurata niitä joka paikkaan, tehdä kaikkea mitä ne tekivät ja täyttää niiden toiveet. Ja vähitellen hän muuttuisi yhtä villiksi ja vapaaksi kuin nekin.”
(Surku, Taikatalvi)

Tämä maailma kuuluu jollekin toiselle, jota minä en tunne. Ehkä Mörölle. Tätä ei ole luotu muumipeikkojen asuinpaikaksi.
(Muumipeikko, Taikatalvi)

Ehkä talvi oikeastaan johtuikin siitä, että kymmenentuhatta mörköä oli istunut maassa.
(Muumipeikko, Taikatalvi)

Mutta se, mitä tapahtuu juuri nyt, on todella mielenkiintoisempaa kuin se, mitä tapahtui tuhat vuotta sitten.
(Muumipeikko, Taikatalvi)

Katsos, on niin paljon väkeä, joka ei sovi kesään, kevääseen ja syksyyn, hän sanoi. Kaikki hieman arat ja kummalliset. Muutamat yöeläimet ja oliot, joita ei huolita mihinkään ja joihin kukaan ei usko. Ne pysyvät piilossa koko vuoden. Ja sitten kun on rauhallista ja valkeaa ja yöt tulevat pitkiksi ja kaikki ovat nukahtaneet talviuneen - silloin ne tulevat esille.
(Tuu-tikki, Taikatalvi)

Muumipeikko: Täällä kasvoi omenia.
Tuu-tikki: Mutta nyt kasvaa lunta.
(Taikatalvi)

Muumipeikko: Muistatko kesäisin…
Pikku Myy: Mutta nyt on talvi.
(Taikatalvi)

Se ajaa tiehensä kaikki tarpeettomat ajatukset ja mielikuvat.
(Hemuli avantouinnista, Taikatalvi)

Se olisi oikeata eräelämää! Rakovalkea iltaisin ja joka aamu uusia vuorenhuippuja valloitettavana! Pitkiä lenkkejä kuruissa, joissa pehmeä, koskematon lumi sirisee suksien alla…
(Hemuli, Taikatalvi)

Eikö pakkanen olekin ihmeellistä - -! Minä olen talvisin aina erittäin hyvässä kunnossa.
(Hemuli, Taikatalvi)

Ajattelen juuri parhaillaan revontulia. Ei voi tietää ovatko ne olemassa vai näkyvätkö ne vain.
(Tuu-tikki, Taikatalvi)

Täytyy päästä itse selville kaikesta - -. Ja kiivetä yli aivan yksin.
(Tuu-tikki, Taikatalvi)

Perhettään täytyy toisinaan tuulettaa.
(Muumipeikko, Taikatalvi)

Tulee kevät! Tulee lämmintä! Kaikki heräävät!
(Muumipeikko, Taikatalvi)

Äiti! Herää! Muumipeikko huusi vetäen äitinsä peittoa. Koko maailma on kadonnut!
(Taikatalvi)

Talvi oli täynnä kummallisia olentoja, jotka toimivat hämärästi ja oikullisesti.
(Muumipeikko, Taikatalvi)

Parhaat sitaatit Vaarallinen juhannus -kirjasta

Hän on kuollut, Emma vastasi arvokkaasti. Hän sai rautaesiripun päähänsä, ja molemmat menivät nuuskaksi.
(Vaarallinen juhannus)

Pikku Myy on tottunut huolehtimaan itsestään - -. Minä olen levottomampi sen puolesta, joka joutuu pulaan hänen takiaan!
(Mymmeli, Vaarallinen juhannus)

Teatteri on tärkein asia maailmassa, sillä siellä näytetään kaikille millaisia he voisivat olla ja millaisia he tahtoisivat olla vaikka eivät uskalla ja millaisia he ovat.
(Teatterirotta Emma, Vaarallinen juhannus)

Täytyykö meidän mennä taivaaseen? Ja kuinka sieltä tullaan pois?
(Pikku Myy, Vaarallinen juhannus)

Parhaat sitaatit Muumipapan urotyöt -kirjasta

- Entä sitten, miten sitten kävi? huudahti Nipsu.
- Voi - sitten, sanoi Muumipeikon isä ja osoitti epämääräisellä kädenliikkeellä taloa, perhettä, puutarhaa, muumilaaksoa ja kaikkea mikä seuraa nuoruutta.
- Rakas lapsi, Muumimamma sanoi kainosti. Sitten se alkoi.
(Muumipapan urotyöt)

Sallikaa minun pysähtyä tähän myrskyisen nuoruuteni merkittävään käännekohtaan, sallikaa minun lopettaa muistelmani siihen, kun muumipeikoista suloisin kierii elämään! Tämän jälkeen hänen lempeät ja ymmärtäväiset silmänsä näkivät minun hullutukseni ja muuttivat ne viisaudeksi ja järkevyydeksi. Samalla jäi taakseni vapaan rohkeiden seikkailujen aika, ja juuri siksi olen tuntenut houkutusta kirjoittaa tämän teoksen.
(Muumipappa, Muumipapan urotyöt)

Nyt meidät syödään, sanoi pikku Myy.
(Muumipapan urotyöt)

Nyt me palamme, sanoi pikku Myy.
(Muumipapan urotyöt)

Nyt me kohta kuolemme, sanoi pikku Myy.
(Muumipapan urotyöt)

Olin löytänyt ensimmäisen ystäväni ja siis alkanut todella elää.
(Muumipappa, Muumipapan urotyöt)

Parhaat sitaatit Taikurin hattu -kirjasta

Muumipeikon äiti ja isä ottivat kaikki heidän tuttavansa vastaan yhtä rauhallisesti. Sisään tuotiin vain uusia vuoteita ja ruokapöytää suurennettiin. Niin Muumitalosta oli tullut hulinatalo, missä jokainen teki mitä päähän pälkähti eikä kukaan pitänyt murhetta huomisesta.
(Taikurin hattu)

Minulla on suunnitelma. Mutta siinä ei voi olla kahta, ymmärräthän.
(Nuuskamuikkunen, Taikurin hattu)

Eräänä kevätaamuna kello neljältä lensi ensimmäinen käki Muumilaakson läpi. Se istuutui sinisen Muumitalon katolle ja kukkui kahdeksan kertaa, tosin hieman käheästi, sillä oli vielä hyvin varhainen kevät.
(Taikurin hattu)

Parhaat sitaatit Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjasta

- Voi! Tanssia! Menemmekö? huudahti Niiskuneiti ja taputti käpäliään. Minä en ole tanssinut pitkiin, pitkiin aikoihin!
- Ei meillä ole aikaa tanssia, kun maailma on tuhoutumassa, sanoi Niisku.
- Vähän aikaa, pyysi Niiskuneiti. Sehän tapahtuu vasta kahden päivän kuluttua!
(Muumipeikko ja pyrstötähti)

Se on paras laakso koko maailmassa - -. Siellä on kiva kiipeämispuu, jonne olen ajatellut rakentaa talon. Veden alla oleva hiekka on koristettu pienillä, pehmeillä laineilla, ja meillä on näkinkenkiä kaikkien kukkapenkkien ympärillä. Ja meillä on oma silta, jonka isä on rakentanut, ja sen yli voi ajaa kottikärryissä.
(Muumipeikko, Muumipeikko ja pyrstötähti)

Kaunis meri! Poissa! Hävinnyt! Ei enää purjehduksia, ei uimisia, ei suuria haukia! Ei valtavia myrskyjä, ei hohtavia jäitä, ei öisiä kirkkaita vesiä, joihin tähdet kuvastuivat...
(Nuuskamuikkunen, Muumipeikko ja pyrstötähti)

Niiskuneiti: Osaatko tanssia mamboa?
Muumipeikko: No jotenkin. Mutta mieluummin tanssin valssia.
(Muumipeikko ja pyrstötähti)

Parhaat sitaatit Muumilaakson tarinoita -sarjasta

1 Muumilaakson kevät

Kertoja: Muumipeikko - tarinamme sankari.

Muumipeikko: Kevät - kevät on tullut!


2 Taikurin hattu

Muumipeikko: Kadehdin Nuuskamuikkusta.
Nipsu: Miksi?
Muumipeikko: Muuten vain.

Muurahaisleijona: En välttämättä syö tänään muurahaisia.

Pikku Myy: Ala painua, pöpöttäjä!
Nipsu: Itse olet pöpöttäjä!

Pikku Myy: Pah! Pikku Myyltä ei salata hauskoja asioita!

Pikku Myy: Voi elämän kevät!


3 Rannalta löytynyt hylky

Niisku: Kuinka minä, joka olen niin järkevä, voin olla niin vähä-älyinen?

Muumipappa: Kamppailen luomisen tuskissa, tulen myöhemmin.

Nipsu: Vaarallista mennä sumeilematta sisään!
Pikku Myy: Miten sinä sitten menisit sisään?

Nipsu: Otan sinua kädesä siltä varalta, että alat pelätä.

Nuuskamuikkunen: Hemuli ei olekaan enää keräilijä vaan pelkkä omistaja, eikä se ole läheskään yhtä hauskaa.

Muumipappa: Mikä hätänä, Nipsu? Kuulemme, vaikket ulvoisikaan.

Muumipappa: Surku rannalle jääviä veneitä!

Pikku Myy: Minäkin tahdon nähdä loput maailmasta!

Nipsu: Jos joudumme suuriin aaltoihin, purjehdimme niiden välistä.

Muumimamma: Ressu. Meri tekee hänelle hyvää.

Pikku Myy: Nipsu, höpsö maakrapu!

Nuuskamuikkunen: Ala kerätä vaikka perhosia.
Hemuli: Ei tule kuulonkaan! Serkkuni kerää niitä, ja hän on täysi tollo!

Kertoja: Niisku ja Hemulikin olivat epätavallisen hyväntuulisia.


4 Tervetuloa hattivattien saarelle

Pikku Myy: Etkö sinä usko minua?
Muumipeikko: Uskon. Sinä uskot nähneesi jotain.


5 Hattivattien salaisuudet

Muumipeikko: Taidat olla huonomuistinen.
Hemuli: En varmasti ole! Osaan jok'ikisen kasvin latinalaisen nimenkin!

Pikku Myy: Minä olisin halunnut nähdä hattivatit. Miksi ette herättäneet minua?
Nuuskamuikkunen: Nukuit niin sikeästi. Kuorsasit oikein.
Pikku Myy: Hemuli kuorsaa! Minä en kuorsaa ikinä!


6 Pikkuruiset vieraat

Myy: Hän putoaa! Hän putoaa!

Muumipeikko: Posteljooni jahtaa Myytä.
Muumipappa: Älä viitsi kertoa, miksi.

Posteljooni: Sinä pieni kiusankappale! Putosin kuoppaan kolmannen kerran.
Myy: Tiedän. Mutta kahta ensimmäistä kertaa en ollut näkemässä!

Muumimamma: Mymmeli on tulossa takaisin. Hän sanoo taas jaksavansa Myytä.

Muumipappa: Jaahah.
Muumipeikko: Mitäs tuo jaahah tarkoitti?
Muumipappa: Sitä vain, että voin taas kuulla ajatukseni.
Muumipeikko: Nyt kun Myy on poissa?


7 Matkalaukku

Muumipeikko: Oletkohan sinä yrittänyt koskaan olla hiljaa?
Pikku Myy: Ehkä en... Pitäisiköhän joskus kokeilla?

Muumipeikko: Tässä tarvitaan hellää ja huolehtivaista naista.
Pikku Myy: Minähän olen! Pähkinänkuoressa!

Kertoja: Se oli ihme - mutta ihmeitähän Muumilaaksossa tapahtuu!


8 Taikurin taika

Muumipeikko: Oi, anteeksi. Salainen paikka ei ole kovin salainen, jos minä olen nähnyt sen.

Pikku Myy: Salaisuus Myyn tapaan!

Niiskuneiti: Tämä mummu viedään niin kauas, ettei se enää koskaan palaa!

Nipsu: Saanko minä palkkion, jos löydän laukun?
Muumimamma: Kyllä! Järjestän isot juhlat kaikille kakkuineen kaikkineen, eikä kenenkään tarvitsee käydä iltapesulla tai mennä aikaisin nukkumaan.
Muumipeikko: Minä löydän laukun!
Nipsu: Ei kun minä!

Muumipeikko: Ole kiltti ja palauta Niiskuneidin silmät sellaisiksi, kuin ne olivat.
Nipsu: Hän näkee hyvin noillakin! - Hyvästi, kultakolikot!


9 Näkymätön lapsi

Muumipeikko: No voi sun, hän kastuu litimäräksi!
Tuutikki: Ehkä sillä ei ole väliä, jos on nimittäin näkymätön.

Pikku Myy: No, mitä sinä teit tädille: annoitko hänelle kunnolla kuonoon?
Tuutikki: Ei, sellainen ei alkuunkaan tehoa ironisiin ihmisiin.

Muumimamma: Isoäidin reseptit tepsivät aina!

Muumimamma: Mukavaa saada taloon joku, joka käyttää vaatteita!

Pikku Myy: Olet varmasti kamalannäköinen, kun kuljet mieluummin näkymättömänä!

Haisuli: Emme ole nähneet pitkiin aikoihin!
Muumipeikko: Ei olisi väliksi vieläkään! Viimeksi upotit uimahousuni liimaan.

Haisuli: Hei, onko Ninni oikea nimi vai lajin nimi?

Haisuli: Sepäs on sopivan nynny nimi!

Pikku Myy: Etsintäkuulutetaan Ninni!

Niiskuneiti: Älä ajattele ikäviä asioita, se on minun mottoni!
Pikku Myy: Ja minun on, että pure sitä, joka kiusaa sinua!
Muumimamma: Jos joku on noin hyvä sienenpoimija, hän saa minun mielestäni
tulla kokonaan näkyväksi, eikö vaan?


10 Ninni saa hymynsä takaisin

Pikku Myy: Nipsu! Ylos, senkin rasvakala! Kello on yli kaksitoista.

Nipsu: Miten sujuu, Ninni?
Ninni: Hyvin.
Nipsu: Tyhmää! Jos näkisin hänet, minun ei tarvitsisi kysyä.
Pikku Myy: Sinä puolestasu näytät aina tyhmältä.


11 Niisku leijailee taivaalla

Niiskuneiti: Veljeni aikoo hypätä kallionkiellekkeeltä.
Muumipeikko: Niiskuko?
Nipsu: Loukkasin häntä.

Niiskuneiti: Niisku ei saa hypätä kallionkiellekkeeltä!
Muumipappa: Oi! Hän on sitä tyyppiä.

Niisku: --etten tahdo sinun työntävän yhtä mittaa isoa kuonoasi minun asioihini!
Niiskuneiti: Omasi on yhtä iso!

Muumimamma: Olen varma, ettet tarvitse muuta kuin lisää harjoittelua.
Niisku: Joo. Jos vain jodia ja laastaria riittää.


12 Maailman viimeinen lohikäärme

Hemuli: Hienoa, että kasvitiede kiehtoo sinuakin! Mitä aiot tutkia?
Muumipeikko: Ajattelin pyydystää oikein komean ravun!
Hemuli: Nuorimies! Se kuuluu eläintieteeseen, joka on jokseenkin mielenkiinnotonta!

Muumipeikko: Ei minulla ole tuhatjalkaista.
Muumipappa: Ulkoavaruudessa sellaisia voi olla!
Muumimamma: Kulta, me elämme Maan päällä.

Muumimamma: Hyvät ystävät aina ensin.

Nuuskamuikkunen: Näet taas päiväunia, Muumipeikko. Minä en ainakaan usko ennen kuin näen. Mutta jos näen, uskon - oli se miten päätöntä tahansa.

Niiskuneiti: Oikea namupala.
Pikku Myy: Ei namupala alkuunkaan: pieni mutta villi.
Nipsu: Ihan niin kuin sinäkin.

Nuuskamuikkunen: No jaa, lohikäärmeet ovat huikentelevaisia.

Muumipeikko: Lohikäärme oli ihan tyhmä!
Nuuskamuikkunen: Lohikäärmeet ovat tyhmiä. Taitavat olla pahimpia kotieläimiä, joita maailmassa on.


13 Tiukka naapuri

Muumipappa: Voi minua hömötiaista!

Vilijonkka: Olemme kuulleet, että muumit ovat hieman... mmm... epätavallisia.
Muumipappa: Voi, miten imartelevaa!

Muumipeikko: Tästä lapset varmaan pitävät.
Pikku Myy: Jos selviävät hengissä!

Hemuli: Hälytys, hälytys! Vilijonkka katraineen lähestyy!

Muumipeikko: Sen parempi meille!

Vilijonkka: Kiltit lapset näkyvät, mutteivät kuulu.

Vilijonkka: He voivat satuttaa itsensä!
Muumimamma: Ei haittaa, minulla on lääkettä naarmuihin.
Vilijonkka: Luonnoton äiti!

Muumipeikko: Aikuiset eivät laske liukumäkeä. He pelkäävät, että näyttävät hassuilta.

Muumipeikko: Katsokaa, uljas ja urhea Haisuli-Tarzan!

Pikku Myy: Voi, sankari Haisuli, hyppää!

Vilijonkan lapsi: Muumitalo on hauska ja pölyinen!

Muumipappa: Kokemukseni mukaan lapset vetävät pidemmän korren.


14 Niiskuneiti potee muistinmenetystä

Muumipeikko: Varovasti!
Niiskuneiti: Saduissa ei välitetä vaaroista!
Muumipeikko: Siksi niitä saduiksi sanotaankin.

(Niiskuneiti kierii ohi.)
Hemuli: Lumipallo keskellä kesää!

Muumipeikko: Hei, Hemuli, oletko nähnyt Niiskuneitiä?
Hemuli: En, näin vain jättikokoisen lumipallon.
Muumipeikko: Se oli Niiskuneiti!
Hemuli: Ei Niiskuneitiä ole tehty lumesta.

Muumipeikko: Yritän raahata Niiskuneidin kotiin.
Hemuli: Vaikeaa... Tukeva tyllerö!

Niiskuneiti: Kuka sinä olet?
Muumipeikko: Yksinäisten vuorten prinssi!
Niiskuneiti: Hah hah, noin naurettavan näköinen prinssi! Narri sinä olet!
Hemuli: Heh heh.
Niiskuneiti: Äläpäs naura, tallirenki!
Hemuli: Häh?

Muumipeikko: Sanoin häntä prinsessaksi, mutta vain leikillä.
Muumipappa: Hyvä, ettet koloratuurisopraanoksi!

Muumipeikko: Myy, hän ei muista edes minua. Miten hän sinut muistaisi?
Pikku Myy: Koska minua ei voi unohtaa.
Muumipeikko: Se on totta.

Niiskuneiti: Sinä olet synnynnäinen narri. Parempi kuin se paksumpi narri.
Muumipeikko & Myy: Parempi?!?

Haisuli: Samperin tyhmä kysymys!

Niiskuneiti: Köyhät ovat valtakunnan selkäranka.

Niiskuneiti: Missä minä olen?
Pikku Myy: Höh, missäs muualla kuin maan pinnalla!


15 Olioita avaruudesta

Muumipeikko: Mikä tuo on?
Muumimamma: Ei ainakaan vihannes, se on varmaa.

Muumipeikko: Avaruusoliot pelkäävät, että kopioimme lentävän lautasen, ja siksi he ovat ohjelmoineet lautasen räjähtämään.
Muumimamma: Keskellä parsapenkkiä!

Muumipappa: Apua! En minä jaksa kantaa näin painavaa vaimoa!


16 Muumipappa kaipaa vaihtelua

Muumipappa: Sisimpäni suorastaan kiljuu kahvia!

Muumipappa: Menossa on nuoruuteni tylsä vaihe.

Muumipappa: Kaipaan jotain suurta, jotain pelottavaa!

Haisuli: Oi, että minulla tulee hyvä olo, kun saan tuottaa toisille iloa!

Haisuli: Muutama jälki lisää!

Haisuli: Onneksi minun ei usein tarvitse tehdä rehellistä työtä. Karmeampaa kuin kuvittelin!

Muumipappa: Vakooja!

Muumipeikko: Äiti, tapahtuu kauheita!
Nipsu: Hirviö hyökkää ensi yönä kimppuumme!
Muumipeikko: Ja isä on siitä niin innoissaan!
Muumimamma: Olen iloinen papan puolesta.

Haisuli: He ovat niin herkkäuskoisia, että pilaavat melkein iloni.

Muumipappa: No, johan nyt toki.

Muumipappa: Jaamme vahtivuorot.

Haisuli: Voi, niitä hulluja!

Haisuli: Muumipappa vaikuttaa ylirasittuneelta. Hän kuorsaa niin että talo tärisee.

Pikku Myy: Pois alta! Yksi kunnon puraisu!

Muumimamma: Konnankoukkujen tekeminen ei ole helppoa.
Haisuli: Sinäpä sen sanoit. Tämä on... mmm... namia.

Muumipappa: Naiset! Olisinpa lähtenyt yksin! Ajatella nyt kanelia, kun tuntematon kutsuu!

Muumipeikko: Äiti ja isä puuttuvat!
Nipsu: Oletko etsinyt?
Muumipeikko: Olen.
Nipsu: Sehän onkin sitten vakavamman laatuinen juttu! Minä alan nimittäin jo tulla nälkäiseksi!

Pikku Myy: Hauskaa, kun saa kokeilla omasta takaa! Jos sinä maistat minun sörsseliä, minä maistan sinun pulliasi!

Nipsu (Myylle): Ei voi olla mitään pahempaa kuin ensimmäinen keitoksesi!

Muumimamma: En ole ikinä tavannut näin isoa kalaa!


17 Taikasiemeniä valtamerestä

Muumipappa: Pelastakaa mamma!

Muumipappa: On niin kuuma, etten pysty edes ajattelemaan.
Pikku Myy: Minä pystyn ajattelemaan aina!

Muumipeikko: Eihän meri voi kuivua?
Pikku Myy: Tomppeli! Minne kalat menisivät?!


18 Viidakon kätköissä

Muumimamma: Mmm... Sitten leivät...

Tiikeriuros: Syömmekö hänet alkupalaksi?
Tiikerinaaras: Tiedäthän, että vatsasi menee sekaisin hemuleista.

Muumipeikko: Ehkä Haisuli on kertonut, että me olemme hyvän makuisia.
Muumipappa: En tiedä. Ehkä olemmekin!

Muumimamma: Voi-voi... Pappa, pelastetaan hänet!
Muumipappa: Hän aikoi syödä meidät suihinsa.
Muumimamma: Tuskinpa yrittää toiste.

Nuuskamuikkunen: En halua onkeeni merihirviötä.


19 Muumipeikko pelastaa tiikerit

Haisuli: Minä en valehtele melkein koskaan!

Muumipeikko: Niiskuneiti, älä itke. Kyllä me saamme muutakin ruokaa kuin heiniä.


20 Nuuskamuikkunen lähtee pois

Nipsu: Mistähän se johtuu, että minulle aina annetaan hylkytavaroita, jotka eivät toimi?

Myy (Nipsulle): Sinulla ei ole hiventäkään rytmitajua!

Niiskuneiti: Voi rakas Muumipeikko, älä itke.
Muumipeikko: Miehet eivät itke.
Niiskuneiti: Itkevätpäs, höpsö.
Muumipeikko: Minä en ainakaan.

Niiskun taivuttamiseen vaaditaankin naisellista viehätysvoimaa ja oveluutta.

Muumipeikko: Pikku Myy!
Niiskuneiti: Myy!
Muumipeikko: Nyt olemme liemessä!
Niiskuneiti: Ja pahassa!

Myy: Pidän henkilökohtaisena loukkauksena sitä, ettet keksinyt parempaa hätävalhetta!

Niisku: Myy, miten sinä pääsit sisälle?
Myy: Ovesta, tollo!


21 Muumipeikon ja Pikku Myyn talvinen seikkailu

Muumipeikko: Kaunis mereni on jäässä!

Myy: Minä en jätä huomiseen mitään, minkä voin tehdä tänään.

Myy: Älä jätä häntää oven väliin!

Kertoja: Pikku Myy ei tästä maailmasta hevin häviä.


22 Talven vieraita

Pikku Myy: Yritätkö aiheuttaa lumivyöryn?

Hiihtäjähemuli: Sulavaa ja omaperäistä!

Hiihtäjähemuli: Liikuta suksia!
Muumipeikko: Sukset karkaavat!


23 Kiirehdi, Nuuskamuikkunen

Niiskuneiti: On osattava keittää oma kaurapuuronsa.
Niisku: On sitä parempaakin ruokaa!
Niiskuneiti: Puhuin kuvainnollisesti.

Nuuskamuikkunen: Kuule, ei voi koskaan olla täysin vapaa, jos ihailee liikaa jotakuta.


24 Majakka

Muumipappa: Majakka on...tässä!
Pikku Myy: Tuo täpläkö? Taitaa olla kärpäsenkakka!

Pikku Myy: Nipsu on arkajalka, niin se on!
Nipsu: Älä aina ole suuna päänä!
Pikku Myy: Pyh! Hemuli, eikö Nipsu olekin hävytön?


25 Majakka syttyy

Muumipeikko: Joku hiippaili kasvoillani!
Pikku Myy: Me emme kävele unissamme, joten pitäisitkö pienempää suuta?


26 Jenni-täti on miljonääri

Pikku Myy: Rahalla ei voi ostaa nuoruutta...


27 Laineilla lipuva teatteri

Nipsu: Tuntuu epämukavalta.
Pikku Myy: Minä en ole moksiskaan.
Nipsu: Sinä oletkin paksunahkainen.


28 Kadonneet lapset

Nuuskamuikkunen: Onpas merkillinen kala.

Niiskuneiti: Vilijaana sanoi vain, että te ette ole komea.
Poliisihemuli: Vankilaan vain!


29 Jälleen yhdessä

Teatterirotta Emma: Toivottavasti kaikki kriitikot ovat hukkuneet!


30 Iso jysäys

Niisku: Surkea huijari!


31 Kultakala

Nuuskamuikkunen: Kuulkaas nyt, jästipäät!

Nipsu: Oletko varma, ettei noitia enää ole?
Nuuskamuikkunen: Olen.
Nipsu: Harmi. Minä en pelkää noitia.

Haisuli: Nipsu teki rumasti, kun pyörtyi kuullessaan minun ääneni.

Haisuli: Joku on syönyt kultakalan...

Pikku Myy: Nipsu, miten sinä onneton nappaat kultakalan, kun pelkäät vettä?


32 Lampun henki

Niiskuneiti: Hipsin hopsin, henki hoi! Ulos lampusta kompuroi!

Muumipeikko: Pyydä lampunhengeltä jotain, mitä olemme aina halunneet.
Niiskuneiti: Äuhm... Kaulakoru!

Vilijonkka: Heidän kotinsa on likainen ja pölyinen!

Poliisimestari: Tunti on kulunut.


33 Leija

Muumipeikko: Talvi lähestyy, mutta nuotio lämmittää!

Muumimamma: Toivon todella, että Myy on häviämätön.

Pikku Myy: Minnekäs minä olen matkalla? Oo-hoo! Yksinäisille vuorille! Tulee pitkä kotimatka.


34 Noita

Muumipeikko: Älä puhu pehmoisia!

Pikku Myy: Minä sanon, että te olette hyvin tuhmia!

Muumipeikko: Mitä hän täällä tekee?
Nipsu: No, istuu!

Muumipeikko: Kuka Noitametsässä asuisi?
Muumipappa: Vaikka kuka, ei nyt tule mieleen ketään...

Niiskuneiti: Oijoijojoi! Se on minun!

Muumipeikko: Minä en pidä ajatuksesta, että Pikku Myy on viimeinen toivoni.


35 Joulu on ovella

Aliisa: Minusta tulee noita.
Muumipeikko: Niin, mutta noidat eivät katsos aina ole suosiossa.
Aliisa: Eivätkö? Minä tulen olemaan kaikkien suosiossa!

Muumimamma: Jäisitte illalliselle.
Noita: Minä olen noita. En voi syödä vauvanpöperöitänne!

Noita: Minulla on kolme diplomia!


36 Keskitalven kokko



37 Loitsu

Pikku Myy: Muumipeikko, senkin lihava lössykkä!

Pikku Myy: Minä en siedä sitä, että toiset nukkuvat, kun minä olen hereillä, vaikka ei päin vastoinkaan ole lainkaan hyvä.

Noita: Muumeilla on huono vaikutus sinuun, he ovat niin ällöttävän kilttejä!

Niisku: Teidän täytyy tehdä jotain, olettehan poliisi!
Poliisimestari: Hmm. Herättäminen ei kuulu varsinaisiin tehtäviimme.


38 Jysähdyksiä yössä

Muumipeikko: Hei, Myy, varjostatko sinä minua täysipäiväisesti?
Pikku Myy: En, vain silloin, kun yrität luikennella jonnekin.

Muumipeikko (Myylle): Sinä oletkin paksunahkainen.

Noita: Minun maineeni kärsii, jos minut nähdään tuollaisten lälläreiden kanssa.
Pikku Myy: Hah! Sinun maineesi on mennyt jo iäksi meidän takiamme!

Noita: Terävä heppu!

Noita: Kun minä jotakin jysäytän, niin se ei totisesti ole mikään kamelin pieru!

Hemuli: Voit kutsua minua nimellä herra Hemulensis!

Muumipeikko: Mikset ottanut minua mukaan?
Nuuskamuikkunen: Sinä olet niin iso ja valkoinen.

Niiskuneiti: Juokse äläkä pölise!

Hemuli: En ole eläissäni tuntenut nuoria tyttöjä.

Muumipeikko: Minusta olisi reilumpaa jakaa ruoka koon mukaan.


39 Salaperäistä ilotulitusta

Muumipeikko: Mikä kumma Nipsuun on mennyt?
Pikku Myy: Hän on hassahtanut lopullisesti.

Nana: Päätä kiristää.
Nipsu: Älä huoli. Se ei välttämättä koidu kuolemaksi.

Nipsu: Onko minun kasvojani niin vaikea muistaa?
Pikku Myy: Minusta ne on vaikeampi unohtaa!

Nipsu: Kompastu minuun toistekin!

Muumipeikko: Onko Hemuli kotona?
Posteljooni: On, ellei ole lipunut pilven päällä tiehensä...


40 Rosvoja Muumilaaksossa

Pikku Myy: Poliisi, mikset sinä koskaan pidätä ketään?
Poliisi: Että mitä?
Pikku Myy: Sinä vain pörräät sisareni ympärillä kuin mehiläinen.

Mymmeli: Kuules, Myy. Minulla olisi sinulle pyyntö.
Pikku Myy: Ai, mikä pyyntö?
Mymmeli: Sinä häiritset. Ota evääsi ja häivy.

Poliisi: Melko vähäpuheinen varas.
Nuuskamuikkunen: Niin on.


41 Auringonpimennys

Muumipeikko: Kunpa iltapäivällä selkenisi.
Pikku Myy: Muuten me emme näe, että aurinkoa ei näy. Hullua!

Muumipeikko: Sinunhan piti olla alakerrassa pelaamassa korttia Nipsun ja Niiskuneidin kanssa.
Pikku Myy: Toinen pelaa huonosti, ja toinen huijaa.


42 Primadonna



43 Hauska syntymäpäivä

Niisku: Hmm. Mamma tuskin haluaa lentokoneen pienoismallia.
Muumipappa: No ei.

Niisku: Arvioimme säätä.
Muumimamma: No, toivottavasti tulitte siihen tulokseen, että aurinko paistaa.

Niiskuneiti: Kävisikö kaunis hiusharja?
Pikku Myy: Mamma on kalju.
Nipsu: Annetaan kamalan paljon kirsikkatäytteisiä konvehteja!
Pikku Myy: Nipsu, me tiedämme kyllä, kuka ne söisi.

Muumipappa: Tiskejä, työtä, hikeä...

Muumimamma: Pappa, oletko nähnyt meidän lautasia? - Oi, hän nukkuu.

Nipsu: Me tarvitsemme apua.
Pikku Myy: Niin, Nipsua laiskottaa!
Nipsu: Hmph!

Muumimamma: Huomenna tulee kaunis päivä.
Muumipappa: Pitää tulla!
Muumimamma: Mitä sanoit?
Muumipappa: No, kaikkihan pitävät kauniista ilmasta...
Muumimamma: Sinä et varsinaisesti.

Muumipappa: No voi hattivatti!


44 Muumipeikko rakentaa talon

Mymmeli: Olen pahassa ahdingossa.
Muumimamma: Mikä hätänä?
Mymmeli: Äitini tuli yllättäen vierailulle.

Muumimamma: Tuo katraasi milloin vain!
Mymmeli: No, totta puhuen, he odottavat jo oven takana.

Muumipappa: Kuinka monta lasta teille on siunaantunut?
Mymmelin äiti: Kymmenen niitä pitäisi olla, jollen ole hukannut jotakuta!

Muumipeikko: Minä näen unta. Monta Myytä - mikä painajainen!

Muumipeikko: Saha juuttui. Myy, anna uusi.
Pikku Myy: Montako sahaa tarvitset yhteen runkoon?

Muumipeikko: Ulos talostani, kääpiökokoiset hirviöt!

Muumipeikko: Joskus... Minä rakennan meille hyvän talon.
Niiskuneiti: Oi, hienoa. Siinä minä haluan asua.


45 Musta kreivitär



46 Kuuma lähde

Nipsu: Minä sain muumien vihat päälleni.
Haisuli: Hyvä! Älä roiku heidän perässään. He ovat vimpsahtaneita lälläreitä, joista ei ole mihinkään. Jaa kohtalosi minun kanssani ja kurkota kuuhun!


47 Kuplia

Muumipappa: Kuusta ei koskaan tiedä.

Niisku: Uusi alukseni leijuu kauniisti - no totta kai, minähän sen olen suunnitellut!

Niisku: Onkohan luudassa jokin jekku?
Muumipappa: Ei... mutta olisipa siinä istuimena jokin nojatuolin tapainen!

Pikku Myy: Minä haluan vielä lennellä!
Muumipeikko: Et saa! Teeaikaan alkaisit jo mankua.

Muumipeikko: Pikku Myy on täydessä unessa.
Niiskuneiti: Antaa nukkua, niin hänestä on vähemmän vaivaa!

Noita: Ahaa, sinä olet se pikku keksijä!
Niisku: Ja sinä se kuuluisa noita.
Noita: Tieteilijä, joka ei saa omia kupliaan alas taivaalta.
Niisku: Noita, joka ei saa loihduttua saippuakuplaa rikki!


48 Jättikurpitsa

Muumimamma: Poikkean Vilijonkalle.
Muumipappa: Mmm.
Muumimamma: Mitä? Etkö usko?
Muumipappa: Kävit siellä eilen ja toissapäivänä.
Muumimamma: Minkä vuoksi en voisi mennä samaan paikkaan kolme kertaa?
Muumipappa: Voithan sinä, Mamma-kulta.
Muumimamma: Ja nyt minä lähden Vilijonkan luo enkä minnekään muualle.

Muumimamma: Minua ei ole tarkoitettu säilyttämään salaisuuksia.

Pikku Myy: Muumimamma, mitä sinun mielessäsi liikkuu?
Muumimamma: Kur... Öhm. Kurre!

Pikku Myy: Älä huoli. Vanhana tulee hajamieliseksi?
Muumipeikko: Äiti ei ole vanha!

Muumipappa: Mamma, mehän olemme naimisissa.

Muumimamma: Oi, minun on pakko saada kertoa, ennen kuin halkean!

Muumipappa: Emme voi myydä kurpitsaa, sillä aiomme syödä sen.
Rikas herra: Mitä ahmatteja! Kuka nyt söisi näyttelykappaleen?


49 Niiskuneiti selvänäkijänä

Pikku Myy: Onneksi en huutanut vielä enempää, kun herätin hänet. Olisin voinut räjäyttää hänen aivonsa!

Muumipeikko (Myylle): Sinä karjaisit niin kovaa, että Niiskuneidin herkkä mieli järkkyi.

Pikku Myy: Te ette tiedä, mihin minun äänenä pystyy!

Nipsu: Päivää, Rouva Vilijonkka. Etsitte selvänäkijää, eikö totta?
Vilijonkka: Mistä sinä sen jo tiesit?
Nipsu: Minä tiedän kaiken, sillä olen kuuluisan selvänäkijän manageri!
Vilijonkka: Jos sinä olet hänen managerinsa, niin ei kiitos!

Nipsu: Paha. Hyvin paha.


50 Aarteenetsintää



51 Vedenneito

Nipsu: Rakkaus tyhmentää.

Nipsu: Jonakin päivänä sinäkin rakastut.
Pikku Myy: En ihan pian. Sopivaa kohdetta ei ole helppo löytää! Niiskua kiinnostaa vain keksinnöt, ja Hemuli on ihan liian vanha. Poliisimestari menettelisi, mutta hän on pihkassa Mymmeliin. Nuuskamuikkunen ei pölise liikoja, mutta hän ei suostu. Ei jää muita kuin...!

Nipsu: Minä en poimi kukkasia enkä lahjoita kenellekään suklaarasioita. Minä popsin suklaat itse!

Muumipeikko: Minnekäs Nipsu meni?
Pikku Myy: Pois jotta unohtaisi rakkautensa minuun!

Niiskuneiti: Muumipeikko ei huolinut jälkiruokaa - vakavaa!

Vilijonkka: Vedenneito on saattanut Muumilaakson naiset kriisiin!

Poliisimestari: Olen jättänyt sinut päiväkausiksi yksin.
Mymmeli: No ei se haittaa. Minulla oli aikaa siivota.


52 Timantti



53 Muumipapan toinen nuoruus



54 Salainen ruokalaji



55 Äidinrakkaus

Muumipeikko: Kuinka monesta lapsesta sinä haaveilet?
Niiskuneiti: -- Kaksi tusinaa olisi hyvä määrä!
Muumipeikko: Siinä tapauksessa voit jättää minut pois laskuista.

Niiskuneiti: Sydämeni sanoo juu!

Muumimamma: Haluatkohan varmasti lapsia?
Niiskuneiti: Haluan. Minä kypsyin yön aikana ja tiedän osani.

Niiskuneiti: Minä olen äiti ja äidinrakkauteni on ylitsevuotavaista, mutta minä alan olla myös pahasti rasittunut äiti.

Niiskuneiti: Äidinrakkautta on parempi nauttia vain kohtuullisina annoksina.


56 Taiteilijoita Muumilaaksossa

Vilijonkka: Taiteilijat ovat tavattoman herkkiä!

Vilijonkka: Saako taiteilijalle tarjota kahvia?
Taiteilija Umbra: Saahan toki. Me taiteilijat emme välitä sellaisista maallisista asioista kuin kahvinkeittämisestä.
Vilijonkka: Ette tietenkään. Sitä vartenhan me muusat olemme olemassa.

Nuuskamuikkunen: Taiteilijoita kuhisee niin, ettei saa onkia rauhassa.

Muumipeikko: Kamalan paljon taiteilijoita.
Pikku Myy: Ja erilaisia töitä.
Niiskuneiti: Niin, kun taiteilijat maalaavat kankaalle oman sielunsa!

Taiteilija: Kädet ylemmäs! Kohottakaa vasenta jalkaanne! Silmistänne pitää kuvastua surua, masennusta ja toivoa!
Ja olkaa aloillanne! Älkääkä vaappuko!

Muumipappa: Olen ilmeisesti liian älykäs maalariksi!

Taiteilija #1: Jos me emme voita, se osoittaa vain, että me olemme liian kyvykkäitä.
Taiteilija #2: Lahjakkuuteni suorastaan pelottaa minua.

Muumipappa: Se on tosiaan totta: Elämä lyhyt, taide pitkä.
Nuuskamuikkunen: Parempi niin kuin toisin päin.

Taiteilija #2: Täysiä idiootteja koko tuomaristo!


57 Noitakävelyä

Aliisan loitsu:
Milamassa saragossa kammeloorumlom
Barbarossa tillin tallin tilulilulaa!

Noita: Ensin opetan sinut kävelemään kaikkialla.
Aliisa: Mutta osaanhan minä kävellä!
Noita: Et, etpäs osaakaan!

Aliisa: Noidaksi opetteleminen on kamalan raskasta.
Noita: Noidaksi opettaminen on kamalan raskasta, jos oppilaalta menee koko päivä noitakävelyn oppimiseen.

Nipsu: Pidät pannukakuista?
Aliisa: Totta vie! Sammakot, myrkkysienet ja hullukaali maistuvat mainiolta, mutta vaihtelu virkistää.

Aliisa: Hiljaa! Lausun loitsun.
Muumipeikko: Loitsun?
Aliisa: Niin. Loitsun, jota ainoastaan minä saan käyttää.
Muumipappa: Mainiota! Minun pitää merkitä se muistiin!

Hemuli: Pyydystin mamelukkikalan.
Muumipeikko: Kuka pyydystää kenet?
Nipsu: Iso kala!


58 Kauhea Pikku Myy

Niiskuneiti: Häijyläinen!

Pikku Myy: Tänään minulla on levottomat jalat!
Kertoja: Niinpä niin. Pikku Myy oli kuin ampiaisenpisto.

Pikku Myy: Kukaan ei saa minua tänään kiinni. Minä viuhun kuin myskytuuli!

Muumipappa: Poika, sinusta on tullut painava.
Muumipeikko: Tai sinusta vanha.
Muumipappa: Älä hupsuttele!


59 Muumipeikko ennustaa korteista

Hemuli: Olla nuori. Kokea jälleen kaikki mielenailahdukset, tyttöystävät ja myöhään venyneet illat. Ei kiitos!

Nipsu: Oijoi! Kultavuori!

Nipsu: Jouduin antamaan sille minun... meidän kaikki kultarahat.

Muumipeikko: Pelkkää sattumaa. Minä en koskaan usko selvänäkijään.
Nipsu: En minäkään. Paitsi siihen yhteen.

Muumipeikko: Luulen, ettei Nipsua voi muuttaa.
Pikku Myy: Kulta on Nipsun ainoa kiintopiste.


60 Muumipapan muistelmat I

Muumimamma: Myy, pyysin sinua vain käskemään heidät tänne.
Pikku Myy: Minä varmistin, että he myös tulevat!

Fredriksson: Etkö huomannut, että ovessa luki "pääsy kielletty"?
Juksu: En usko kieltoja.

Fredriksson: Varo, ettei drontti tallaa päällesi.
Nuori Muumipappa: Fredriksson, oletko tosissasi?
Fredriksson: Olen, olen. Drontti kyllä maksaa aina hautajaiskulut.


61 Muumipapan muistelmat II

Pikku Myy: Kaikkiko muka totta?
Muumipappa: Noh, vähäisiä yksityiskohtia lukuunottamatta...

Löytölastenkodin johtajatar: Hienoja naisia ei käpälöidä!

Fredriksson: Ehkä tahmatassut pitäisi pelastaa johtajalta.

Fredriksson: Onko siellä ketään?
Nuori Pikku Myyn äiti: Ei ole ketään kotona!

Pikku Myy: Vakiintunut elämä ei tarjoa mitään jännityksiä.

Muumipappa: Nyt tunnen kutsumusta vaakatasoon!


62 Muumipapan muistelmat III

Kummitus: Kavahda, kuolevainen, unohdettujen luiden kostoa!

Nuori Muumipappa: On vaikeaa pelätä henkilöä, joka aivastelee.

Nuori Pikku Myyn äiti: Upeaa tavata viimeinkin oikea kummitus! Otatko sinä soppaa?

Nuori Muumipappa: Aikooko Hosuli mennä naimisiin? Milloin hän sen on päättänyt?
Nuori Pikku Myyn äiti: Kuningas sen oikeastaan päätti juuri äsken. Hän pitää niin häistä ja sen sellaisista.

Kuningas: Rakkaat, hölmöt alamaiset!

Muumipappa: Huomasin oitis, että siinä oli tyttö, jonka kanssa voisin perustaa siirtokunnan.


63 Naamiaiset



64 Vampyyri



65 Tuoli



66 Muumipeikko ja linnut



67 Feeniks-lintu



68 Muumipeikon iso kala



69 Tyrmääjäsieni

(Tässä jaksossa puhutaan sienistä. Tutustumme muun muassa sellaisiin sienilajikkeisiin kuin Myyhapero ja Nipsurousku.)
Muumipeikko: Olla noin kiinnostunut jostakin kasvista!
Niiskuneiti: Eivätkä ne kaikki ole edes kauniita.
Pikku Myy: Eivätkä syötäviä!

Nipsu: Minä sain eniten sieniä.
Pikku Myy: Laatu ratkaisee, ei määrä. Minun sieneni ovat syötäviä!

Hemuli: Pois alta, risut ja männynkävyt!


70 Muumipeikko ja delfiini

Noita: No, juo!
Muumipeikko: Yyyhh... Mitä hirveää sotkua!

Alisa: Voi kamaluuksien kamaluus! Muumipeikko muuttuu kalaksi!
Noita: Ikävää Muumipeikon kannalta!


71 Luola



72 Ihana lahja

Tiuhti ja Viuhti: Se on lahja Muumeille!
Haisuli: Heillä on taloa täynnä tavaraa, eivät he tarvitse sitä!

Haisuli: Jokin pikku esine siellä on... mutta pikku esineet voivat olla timantteja!

Nuuskamuikkunen: Jos se on sinun matkalaukkusi, mikset saanut sitä auki?
Haisuli: Hukkasin avaimen...

Niiskuneiti: Niin että ihana lahja onkin vanha sipuli...

Tiuhti ja Viuhti: Kasvi itää kahden päivän päästä. Ja sitten se alkaa laulaa!
Pikku Myy: Ei kai vain nuotin vierestä?

Hemuli: Miten saatoin lähteä teelle? Olen minäkin hullu!
Nipsu: Hmm... Uusi levy!

73 Satumainen smaragdi

Muumipeikko: Äiti, lähden huomenna aamulla Nuuskamuikkusen kanssa Yksinäisille Vuorille!
Muumimamma: Mitä, ennen aamiaistako?

Muumipeikko: Huomenta! Minulla on meille molemmille eväät.
Nuuskamuikkunen: Äidistä on iloa.

Haisuli: Jos ette auta, palaan luoksenne hirveänä haamuna!

Muumipeikko (smaragdista): Se olisi hieno kirjepaino, mutta minä saan harvoin postia.


74 Talon maalausta

Hemuli: Olin korjaamassa kattoa, kun Pikku Myy laskeutui niskaani.
Rakeet tekivät tuhoa tässä taannoin, mutteivät läheskään yhtä pahaa.

Pikku Myy: Älä välitä, Hemuli! Me korjaamme kaiken.
Nipsu: Hauskaa! En ole koskaan rakentanut mitään.

Muumimamma: Mitä sinä teet mopeilla?
Pikku Myy: Maalaan seiniä!


75 Suuri lentokilpailu

Pikku Myy: Niiskuneiti, mihin sinä juokset?
Niiskuneiti: Katsomaan Muumipeikkoa.
Pikku Myy: No se ei ole uutta!


76 Kohti etelää

Niiskuneiti: Niisku kertoi, että hän pelkäsi tuulta ja sadetta, mutta vielä enemmän Nipsua!
Pikku Myy: Miten Niisku olisi voinut laskeutua, jos sinä estit häntä ohjaamasta?

Noita: Esiäitimme kääntyisivät haudassaan, jos tietäisivät, että lennät muulla kuin luudalla.

Muumipeikko: Saahan äiti tulla?
Niisku: Parempi ettei tulisi. Tiedätkös, ilma-alukseni ei ole koolla pilattu ja muutenkin...
Pikku Myy: Se oli kiertoilmaus sille, ett Muumimamma on liian painava!

Muumipeikko: Huuliharppu on kallein omaisuutesi.
Nuuskamuikkunen: Siksi annankin sen sinulle. Soita sitä, kun ikävöit minua.
Muumipeikko: Minä soitan usein.

Kertoja: Muumilaakson peitti lumi, ja muumit vaipuivat uneen kevään ensimmäiseen päivään asti.